Sydämen vajaatoiminnan seuranta ja tutkimukset

Kontrollikäyntien väli määräytyy vajaatoiminnan vaikeusasteen, potilaan oireiden sekä liitännäissairauksien perusteella. Vajaatoiminnan toteamisvaiheessa, sekä mahdollisten pahenemisvaiheiden jälkeen kontrollivälejä tulisi tiivistää.

• B-PVK; perusverenkuva. Huomioi mahdollinen anemia ja viitteet raudanpuutteesta (MCV alle viitearvojen).
• BNP, NT-proBNP; B-tyypin natriureettinen peptidi ja B-tyypin N-terminaalinen propeptidi. Suurentunut proBNP-pitoisuus viittaa sydämen vajaatoimintaan. Arvot voivat vaihdella lyhyelläkin aikavälillä ja niihin vaikuttavat myös monet ei-sydänperäiset tekijät. Seurannassa huomio pidemmän aikavälin muutoksiin.
• P-Na; plasman natriumpitoisuus. Neste- ja elektrolyyttitasapainon arviointiin.
• P-K; plasman kaliumpitoisuus. Neste- ja elektrolyyttitasapainon arviointiin.
• S-Ferrit ja S-TrFeSat; rauta-arvot määritetään vain systolista vajaatoimintaa sairastavalta.
• P-Krea (eGFR); kertoo munuaisten toiminnasta. Jos munuaisten toiminta on heikentynyt, kreatiniinia kertyy vereen.

Muut tutkimukset

• EKG; sydämen vajaatoiminnan yhteydessä voi ilmaantua sydämen rytmipoikkeavuuksia.
• Thorax-röntgen tarvittaessa; lisätietoa sydämen koosta, keuhkokudokseen ja keuhkopussiin kertyneestä nesteestä.
• Sydämen ultraäänitutkimus (ECHO) tarvittaessa.
• Keuhkojen ultraäänitutkimus; lisätietoa elimistön nestekuormasta, keuhkokongestiosta ja pleuranesteestä.

Vastaanotolle potilasta pyydetään tuomaan painon mittaustuloksia, verenpaineen ja sykkeen kotiseuranta, ajantasainen lääkelista, jossa lueteltu myös tarvittavat lääkkeet, sekä esitietolomake täytettynä (jos käytössä).

Painon seuranta:

• Paino mitataan aamulla samalla vaa´alla ja vaatetuksella wc:ssä käynnin jälkeen ennen aamupalaa ja kirjataan 100 g tarkkuudella.
• Painon äkillinen nousu 2-3 kg kolmessa vuorokaudessa tai 5 kg viikossa voi olla merkki sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta.

Verenpaineen seuranta:

• Verenpaineen seurantaa tulee tehdä kuukausittain silloin, kun sydämen vajaatoiminta on vakaassa tilassa (huom. verenpainepotilailla tiheämpi seuranta).
• Lääkehoidon muuttuessa ja mahdollisen pahenemisvaiheen jälkeen verenpainetta tulee seurata päivittäin.

Sykkeen seuranta:

• Sykettä tunnustellaan ranteesta peukalon puolelta. Yhdellä tai useammalla sormella painetaan kevyesti ja tunnustellaan tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti.
• Mikäli potilas huomaa ensimmäisen kerran sykkeen epäsäännöllisyyttä tai sykkeen olevan jatkuvasti yli 90/min, tulee potilaan olla yhteydessä hoitajaan tai lääkäriin.
• Sykkeen epäsäännöllisyys voi olla viite eteisvärinästä. Eteisvärinä voi altistaa vajaatoimintaoireiden vaikeutumiselle sekä sydänperäiselle aivohalvaukselle.
• Mikäli syke on hereillä ollessa matala (alle 40 lyöntiä minuutissa) ja siihen liittyy huimausta tai väsymystä, potilas ohjataan olemaan yhteydessä hoitavaan tahoon.