Kroonisen munuaistaudin riskipotilas vastaanotolla

Riskipotilaat – miten seulotaan?

Käytännössä riskipotilaan munuaisten toimintaa voidaan helposti selvittää kahdella kokeella:

  • Virtsakokeessa (U-AlbKrea eli virtsan albumiinin ja kreatiniinin suhde) mitataan, kuinka paljon virtsassa on proteiinia (valkuaista). Normaalisti terveet munuaiset toimivat tehokkaina suodattimina eikä niiden läpi kulkeudu proteiinia virtsaan.
  • Verikokeessa (eGFR eli glomerulusten laskennallinen suodatusnopeus) arvioidaan munuaisten toimintakykyä tutkimalla, paljonko veressä on kuona-ainetta ja kuinka nopeasti se poistuu elimistöstä.
  • Lisääntyneeseen albuminuriaan liittyy myös suurentunut sydän- ja verisuonitapahtumien sekä kuoleman riski, vaikka GFR olisi vielä normaali.7

Seulo kroonista munuaistautia yksilöllisesti erityisesti riskiryhmään kuuluvilta potilailta1

Ketä ja milloin seulotaan?

Diabetes kerran vuodessa
Verenpainetauti vähintään 2 vuoden välein (yksilöllisen harkinnan mukaan kerran vuodessa)
Sydän- ja verisuonisairaus

Anamneesissa pre-eklampsia tai sairaalahoito AKI:n* vuoksi

Munuaistauti lähisuvussa

Lihavuus

Muut CV riskitekijät:
esidiabetes, tupakointi, korkea ikä

 seulonnan tiheys potilaskohtaisen riskinarvion perusteella

*akuutti munuaisvaurio

Tallenna alla näkyvä lomake omalle tietokoneellesi.

Tallenna PDF

Katso tästä lisätietoa Mitä laboratoriokokeet kertovat >

Viitteet:
1. ISN-KDIGO Early CKD Screening. 2022. https://www.theisn.org/initiatives/ckd-early-screening-intervention/#Quick-Guide-and-Infographics (accessed Mar 2023)
2. Trevisan R et al. J Am Soc Nephrol 2006;17:145
3. Kazancioglu R. Kidney Int Suppl 2013;3:368
4. National Kidney Foundation. Aging and Kidney Disease. 2022. https://www.kidney.org/news/monthly/wkd_aging (accessed Mar 2023)
5. Jo W et al. PLoS One 2020;15:e0238111
6. Menon V et al. Kidney International 2005;68:1413
7. Kati Kaartinen, Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan hoito. Lääkärin käsikirja.