Hoitotyön näkökulmia keskustelun tueksi – motivointi omahoitoon

• Hengenahdistus
  • yöllinen, kasaako tyynyjä pään alle, nukkuminen vain istuma-asennossa
  • mikä pahentaa/helpottaa oiretta?
  • onko pahentunut, ennallaan, helpottanut
• Kuiva yskä erityisesti öisin
• Heikentynyt rasituksensieto
  • vaikeuksia selviytyä oman suoritustason mukaisesta rasituksesta
  • pitkittynyt palautuminen, väsymys, uupuminen
• Muut oireet perussairaudet huomioiden
  • rintakipu/-tuntemukset, rytmihäiriötuntemukset
  • kohonnut syketaso
  • huimaus/pyörtyminen

• Turvotukset
• Nopea painon nousu
  • punnitus päivittäin jos vaikea/oireinen vajaatoiminta, muuten 1-2x/vko
  • aina samalla vaa’alla, aamulla, virtsaamisen jälkeen, ennen pukeutumista ja aamupalaa
  • potilasta neuvotaan ottamaan yhteyttä tarvittaessa (painon nopea nousu, oireet)
• Mielialan muutokset
  • masennus/mielialan lasku, ahdistuneisuus, jaksaminen
  • sekavuus (vanhukset)
• NYHA-luokitus
• Omahoidon tehostamisen ja hoidon tarve potilaan näkökulmasta
  • potilaan omat toiveet ja tarpeet
  • tavoitteiden asettaminen -> kirjataan hoitosuunnitelmaan

Ravitsemus

Potilaan ravitsemustilalla pyritään tunnistamaan mahdollinen aliravitsemus, ja huomioidaan, että ruokahaluttomuus on yksi sydämen vajaatoiminnan oireista.

• Ravinnon tulisi sisältää riittävästi kaloreita ja proteiinia.
• Tarvittaessa ohjaus ravitsemusterapeutille, jos mahdollista.

Sydänystävällinen ruokavalio vähentää sydänterveyttä kuormittavia riskitekijöitä kuten verenpainetta, veren rasva-arvoja ja verensokeritasoja. Se myös edistää kuntoutumista ja ehkäisee taudin etenemistä.

Säännöllinen ateriarytmi tukee jaksamista. Lautasmallin mukaan koottu ateria auttaa pitämään ruokavalion monipuolisena ja annoskoot kohtuullisen kokoisena.

Monipuolisesta ruokavaliosta saadaan kaikki tarvittavat ravintoaineet, huom. D-vitamiini talvikaudella.

Sydänystävällinen ruokavalio

• Runsaasti kasviksia, kotimaisia marjoja ja kohtuudella hedelmiä.
• Riittävästi pehmeää rasvaa kovan rasvan sijaan.
• Monipuolisesti ja riittävästi kuitua (naiset 25 g/vrk, miehet 35 g/vrk).
• Suolaa tulisi käyttää maltillisesti, yleinen ravintosuositus < 5 g/vrk.
  • sitoo elimistöön nestettä ja voi lisätä turvotuksia.
  • liiallinen suolansaanti rasittaa erityisesti sydäntä ja verisuonia, nostaa verenpainetta.
  • piilosuolaa tulee helposti mm. leivästä, leikkeleistä ja juustoista, myös monet mausteseokset, sinappi ja ketsuppi sisältävät suolaa.
• Sydänmerkillä varustetut elintarvikkeet sisältävät vähemmän suolaa ja niiden käyttöä kannattaa suosia.

Liikunta

• Liikunta parantaa suorituskykyä ja terveyteen liittyvää elämänlaatua. Se myös vähentää sairaalahoidon tarvetta.
• Vähäinen liikkuminen voi olla yhteydessä sydämen vajaatoiminnan etenemiseen.
• Arvioidaan potilaan liikunta-aktiivisuus ikä ja sairaudet huomioiden, voidaan hyödyntää esim. liikuntareseptiä.
• Yleisesti suositellaan hieman hengästyttävää liikuntaa (syketaso 60–80 % maksimista), esim. kävely tai pyöräily, vähintään kolmesti viikossa ja ainakin puoli tuntia kerrallaan. Lisäksi lihasvoimaharjoittelua 1–2 kertaa viikossa melko kevyillä kuormilla.

Sopiva rasitustaso riippuu sydämen vajaatoiminnan vaikeusasteesta.

NYHA I-III vakaaoireinen potilas:

• Arkiliikuntaa kuten kaupassa käyntiä, portaiden nousua, pihatöitä, ruuanlaittoa, imurointia
• Kestävyysliikuntaa esim. kävely, pyöräily, hiihto, uinti, tanssi vähintään 30 min päivässä muutamana päivänä viikossa
• Lihasvoimaharjoittelua pari kertaa viikossa. Lihaskuntoharjoitteita voi tehdä kotona esim. kotijumppaohjelmien avulla tai kuntosalilla henkilökohtaisella liikuntaohjelmalla. Ohjaa potilas aloittamaan lihasvoimaharjoittelu aluksi valvotusti.

NYHA IV oireita levossa tai hyvin lievässä rasituksessa:

• Liikuntaa säännöstellään oireiden mukaan
• Kuntoliikuntaa ei suositella, liikuntaharjoittelun tavoitteena on toimintakyvyn säilyminen
• Kevyt voimistelu lihasryhmä kerrallaan parantaa lihasten verenkiertoa ja auttaa säilyttämään toimintakykyä
• Sisäänhengityslihasten harjoittelusta voi olla hyötyä, kunhan harjoittelu toteutetaan oirekynnyksen alapuolella
• Motivoi potilasta liikkumaan omassa arjessaan. Esimerkiksi tuolilta ylösnousu, postilaatikolla käynti jne.
• Tärkeää on, että liikunta tuntuu hyvältä
• Tärkeää on riittävä palautuminen ja tauot pitkäkestoisen rasituksen yhteydessä

Maltillinen nesteiden nauttiminen ja mahdollinen nesterajoitus

• Potilaalle ei välttämättä tarvitse asettaa nesterajoitusta, lääkäri arvioi nesterajoituksen tarpeen ja se kirjataan hoitosuunnitelmaan.
• Sokeripitoisten virvoitusjuomien ja tuoremehujen päivittäinen nauttiminen vaikeuttaa diabeteksen hoitoa ja painonhallintaa.
• Diureetit saattavat lisätä janon tunnetta ja juomista, nestemäärää hyvä seurata
  • potilas huomioi nesteen määrän myös esim. puurossa, keitoissa, viilissä jne.
  • muistettava riittävä nesteen saanti varsinkin helteellä.

Saunominen

• Saunominen riittävän matalissa lämpötiloissa on sallittua sydämen vajaatoimintaa sairastavilla potilailla.
• Verenpaineeseen vaikuttavat (ilta)lääkkeet tulee ottaa vasta saunomisen jälkeen, ja nitroa ei saa ottaa saunassa tai ennen saunomista.
• Nesteen juominen on tärkeää saunomisen jälkeen. Runsaampaa alkoholin käyttöä tulee välttää.

Tupakointi

• Myös nuuska, sähkösavukkeet ja muut nikotiinituotteet
• Motivaatio lopettamiseen?
• Aiemmat lopettamisyritykset, tauot, onnistumiset?
• Lopettamisen tuki ja ohjaus

Alkoholi

• Suositellaan korkeintaan kohtuullista käyttöä (naiset 7 annosta/vko, miehet 14 annosta/vko, huom. yli 65 v. 7 annosta/vko sukupuolesta riippumatta).
• Alkoholin käytöstä on ehdottomasti pidättäydyttävä, jos vajaatoiminnan syynä on runsas alkoholin käyttö.
• Muiden päihteiden mahdollinen käyttö huomioitava.

Perhe, työ, tukiverkosto ja toimintakyky

• Elämäntilanne
• työikäisillä ammatti
  • ammatillisen kuntoutuksen varhainen huomioiminen yhteistyössä työterveyshuollon kanssa tärkeää, työkyvyttömyysriski, työkyvyn seuranta työterveydessä
• iäkkäillä ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla yleinen toimintakyky ja avuntarve
• asuminen, tukiverkosto (myös vertaistuki ja ryhmät)
• taloudelliset haasteet (esim. työkyvyttömyys)
  • tarvittaessa ohjaus sosiaalisen tuen piiriin

Seksuaalisuus

• Sydämen vajaatoiminnan oireita esiintyy harvoin seksuaalisen aktiviteetin aikana potilailla, jotka eivät niitä koe rasitustasoltaan kohtalaisessa liikunnassa.
• Seksuaalisuuteen liittyvät ongelmat ovat tavallisia sydämen vajaatoimintapotilailla
  • Yleisimpiä ongelmia miehillä ovat erektiohäiriöt ja haluttomuus, naisilla haluttomuus ja limakalvojen kuivuus
  • Naisten limakalvojen kuivuuden hoitoon ohjataan potilasta kääntymään apteekin puoleen, tarvittaessa keskustelemaan lääkärin kanssa (jos esim. tarvitaan resepti)
  • Erektiolääkkeiden käytöstä konsultoidaan tarvittaessa lääkäriä.
    • Sepelvaltimopotilailla nitron ja tablettimuotoisten erektiolääkkeiden (esim. sildenafiili) yhtäaikaista käyttöä ei suositella voimakkaan verenpainelaskun mahdollisuuden vuoksi
    • Mikäli nitroa tarvitaan vain satunnaisesti ja lyhytvaikutteisena, voidaan harkita lyhytvaikutteisen tablettimuotoisen erektiolääkkeen käyttöä. Tällöin on kuitenkin tärkeää muistaa, että erektiolääkkeen vaikutuksen aikana nitroa ei saa ottaa. Jos vaikutuksen aikana ilmenee rintakipua, on hakeuduttava välittömästi lähimpään terveydenhuollon yksikköön.¹

Huomioitavaa

• Kaipaako potilas lisätietoja sairauden, lääkkeiden ja hoitojen vaikutuksesta seksuaalisuuteen?
• Onko potilas kokenut sairauden vaikuttaneen seksuaalisuuteen?
• Huolestuttaako potilasta sairauden tai lääkkeiden vaikutus seksuaalisuuteen?
• Pelkääkö potilas, että sydämen vajaatoiminta vaikuttaisi parisuhteeseen?

Ajoterveys

• Omahoidolla ja lääkehoidolla pystyy vaikuttamaan sairauden etenemiseen ja näin ollen vaikuttamaan ajoterveyteen suotuisasti.
• Sydämen vajaatoiminnan oireiden pahentuessa lääkäri arvioi potilaan ajokykyä.
• Ajoterveyteen liittyvistä asioista lisätietoa www.traficom.fi.

Vertaistuki

• Sairastuneen potilaan tiedon tarve on suuri.
• Vertaistukea tarjoavat mm. sydänpiirit ja paikalliset sydänyhdistykset sekä www.sydan.fi internetsivuilta löytyy runsaasti tietoa vertaistuesta.
• Potilasliitto ja -järjestöt tarjoavat myös neuvontapalveluja, koulutusta ja virkistystä.
• Kela tarjoaa kuntoutuskursseja sydänsairauksia sairastaville ja heidän läheisilleen www.kela.fi

Mielialan lasku, masennus

• Yleistä sydämen vajaatoimintaa sairastavilla ja se voi vaikuttaa omahoidon toteutumiseen.
• Oireiden tunnistaminen on tärkeää
  • jatkuvasti synkkä, surullinen ja tyhjä mieliala
  • syyllisyyden, avuttomuuden ja arvottomuuden tunteet
  • aloitekyvyttömyys
  • vaikeus keskittyä
  • kiinnostuksen puute asioihin, jotka ennen tuottivat mielihyvää
  • unihäiriöt, väsyneisyys
• Tarvittaessa ohjaus avun piiriin.
• Mielialan arviointiin tyokaluja löytyy täältä: https://www.mielenterveystalo.fi/fi/oirekyselyt

Matkustaminen

• Lentämistä ei suositella, jos potilaalla on vastikään ollut pahenemisvaihe, NYHA 3-4 oirekuva, hoitamaton rytmihäiriö tai rintakipua vähäisessä rasituksessa. Jos vajaatoiminta on hyvässä hoitotasapainossa ja lievempioireinen, on lentäminen yleensä sallittua. Lentoyhtiöillä on verkkosivuillaan ”sairauden aiheuttamat rajoitteet lentämiseen”-osio. Soveltuvuus lennolle kannattaa varmistaa lähettämällä lentoyhtiölle MEDIF-lomake (Medical Information Form). Lomakkeen voi ladata lentoyhtiön sivuilta.
• Matkalle suositellaan ottamaan
  • riittävästi lääkkeitä alkuperäispakkauksissa
  • reseptit
  • lääkelista
  • matkavakuutus
  • Eurooppalainen sairaanhoitokortti
  • tahdistinkortti
  • SOS-passia tms voi harkita
  • tukisukat