Tyypin 2 diabetes (ICD-10 E11)

Diagnoosi

  • fP-Gluk ≥ 7 mmol/l
  • HbA1c ≥ 48 mmol/mol
  • 2 h arvo sokerirasituskokeessa > 11 mmol/l.
  • Kertamittauksena P-Gluk > 11 mmol/l, jos oireinen (jano, suuret virtsamäärät tai selittämätön laihtuminen).
  • Oireettomalla edellytetään poikkeavaa tulosta kahdessa eri parametrissa. Jos muutos on vain yhdessä parametrissa, tulee se kontrolloida eri päivinä.

Kun herää ajatus, onko diabetes

  • Lähete laboratorioon ‑> fP‑Gluk ja HbA1c.
  • Jos HbA1c on 42–47 mmol/mol, harkitse sokerirasituskoetta, mikäli paastoverensokeri on < 7 mmol/l.
  • Jos paastosokeri on ≥ 7 mmol/l, ei tarvita sokerirasituskoetta, vaan tehdään uusi paastosokerin mittaus.
  • Jos paastosokeri on toistetusti ≥ 7 mmol/l, ja/tai jos HbA1c ≥ 48 mmol/mol, on potilaalla diabetes.
  • PYSÄHDY MIETTIMÄÄN ONKO SITTENKIN INSULIININPUUTOSDIABETES
  • Ketoaineet saa pikamittarilla sormenpäästä
  • GAD-vasta-aineet, kun potilas on alle 40-vuotias eikä metabolista oireyhtymää
  • Aterian jälkeinen C-peptidi, kun suvussa T1D tai kun voimakasoireinen/laihtumista (kuvaa omaa insuliinineritystä)

Riskiryhmiä joiden kohdalla voi pohtia diabeteksen mahdollisuutta

  • T2D Riskitestin pistemäärä > 15 (www.diabetes.fi/riskitesti/)
  • Metabolinen oireyhtymä (MBO)
  • Aiempi raskausdiabetes
  • Kohonnut paastoglukoosi (6,1⁠–⁠6,9 mmol/l)
  • Verenpainepotilaat
  • Ylipainoiset
  • Valtimosairaat
  • Henkilöt, joiden suvussa tyypin 2 diabetesta

Muut diabetestyypit

Tyypin 1 diabetes (ICD-10-koodi E10)

  • Sairauden taustalla insuliininpuutos
  • Autoimmuunisairaus, 90 %:lla potilaista diabeteksen autovasta-aineita

LADA (latent autoimmune diabetes in adults, ICD-10-koodi E10)

  • Piirteitä sekä tyypin 1 että tyypin 2 diabeteksesta, jotka on huomioitava hoidossa
  • Tautiin viittaa alkuvaiheessa veren GAD-vasta-aineet ilman insuliinihoidon tarvetta
  • Ainakin puolet potilaista tarvitsee taudin edetessä insuliinihoitoa

Sekundaarinen diabetes (ICD-10 E13)

  • Diabetes, joka syntyy insuliinineritykseen tai insuliiniherkkyyteen vaikuttavien sairauksien tai tilojen seurauksena.
    Syynä usein haiman sairaudet, vauriot tai leikkaukset

MODY (Maturity-Onset Diabetes of the Young, ICD-10-koodi E13 tai E14)

  • Erilaisia monogeenisiä eli yhden geenin mutaation aiheuttamia diabetestyyppejä, yli 10 erilaista.
  • Diagnoosi perustuu geenitestiin
  • Autovasta-ainenegatiivisia < 25v todettuja diabetestapauksia suvussa useassa sukupolvessa
  • Voi tulla ilman sukuhistoriaa, ns. de novo eli uusina pistemutaatioina
  • Suomessa alle 2 % diabetestapauksista
  • Ilmenee eri asteisena insuliininpuutoksena

Mitokondriaalinen diabetes (ICD-10-koodi E13)

  • Äidiltä periytyvä harvinainen mitokondriaalisen DNA:n mutaatio
  • Diagnosoidaan geenitestillä
  • Vaihteleva insuliininpuutteen aste muun taudinkuvan rinnalla

Raskausdiabetes (ICD-10-koodi O24.4)

  • Raskauden aikana todettu glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, joka häviää yleensä raskauden jälkeen, mutta potilailla on suuri tyypin 2 diabeteksen kehittymisen riski myöhemmin

Viite 1: Tyypin 2 diabeteksen Käypä hoito -suositus. Julkaistu 18.3.2024, www.kaypahoito.fi. Viitattu 11/2024.
Viite 2: Vastaanotolla T2 diabetespotilas -opas PC-FI-101935-DIA-04-2022. Oppaan sisällön asiantuntijat diabetologi Nelli Valkama ja diabeteshoitaja Tarja Ahtiainen. Viitattu 05/2023

https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50116a.pdf